Metsästäjien riistanlihan myyntiä koskevat säännöt

Yleistä riistanlihan myynnistä

Metsästäjät eivät saa metsästyksestä ainoastaan trofeita, vaan edistävät metsästyksellä myös aktiivisesti luonnonsuojelua ja kantavat vastuuta ekosysteemistä. Metsästyksellä tuotetaan myös erittäin laadukasta elintarviketta, niin sanottua riistanlihaa eli kaadettujen riistaeläinten lihaa. On metsästäjiä, metsästysalueiden vuokraajia ja metsätalousyrityksiä, jotka eivät pysty hyödyntämään kaikkea kaadettua riistaa omaan käyttöönsä. Myös muut kuin metsästäjät nauttivat laadukkaasta lihasta, joten kysyntää riittää laajasti. 

Supermarketeissa myytävä riista ei ole peräisin paikallisesta metsästyksestä, vaan sitä saadaan Uuden-Seelannin tai Australian valtavilta riista-aitauksilta ja tuodaan Saksaan. 

Kestävämpää ja mahdollisesti myös laadukkaampaa on tietenkin hankkia paikallisesti metsästettyä riistanlihaa. 

Mutta millä tavoin metsästäjät voivat ja ennen kaikkea saavat myydä riistanlihaa siitä kiinnostuneille? Tässä on muutamia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon.  

Omaan kotitalouteen käyttöön

Jos metsästäjä haluaa käyttää kaatamaansa riistaa omassa kotitaloudessaan, se on hänelle lähtökohtaisesti sallittua, kunhan hänet katsotaan asiantuntevaksi henkilöksi. 

“Metsästäjä katsotaan ”asiantuntevaksi henkilöksi”, kun hän täyttää asianmukaisen jatkokoulutuksen vaatimukset. ”Asiantuntevan henkilön” tehtäviin kuuluu kaadetun riistan tutkiminen, sen käyttäytymisen arviointi sekä mahdollisista ympäristösaasteista tiedottaminen.”

Nykyään lähes kaikki koulutetut metsästäjät ovat myös edellä mainittujen kriteerien mukaisia asiantuntevia henkilöitä, sillä asiantuntemuksen hankkiminen on kuulunut metsästyskoulutukseen jo kahden vuosikymmenen ajan.

Lihantarkastus on yleensä pakollinen vain, jos asiantunteva henkilö tai kaataja havaitsee niin sanottuja ”epäilyttäviä merkkejä”. Tällöin virkaeläinlääkäri päättää, saako riistan käyttää ja missä laajuudessa.

Trikiinitutkimus on tehtävä kaikille sille alttiille eläinlajeille. Jos laiminlyöt pakolliset tutkimukset myös omaan käyttöön tulevan riistan kohdalla, syyllistyt rikokseen.

Suoramyynti pienissä määrissä

Metsästäjä voi luovuttaa riistaa tai riistanlihaa suoraan myös asiantuntevana henkilönä vain seuraavin edellytyksin:

• Riistassa ei saa olla terveyden kannalta huolestuttavia merkkejä. Muussa tapauksessa vaaditun virallisen lihantarkastuksen (tarvittaessa muuttuneiden ruhonosien poistamisen jälkeen) on täytynyt todeta liha ihmisravinnoksi kelpaavaksi.
• Luovuttaa saa vain yhden metsästyspäivän saaliin (niin sanottu pieni määrä).
• Riistaa saa luovuttaa vain suoraan loppukuluttajille (esim. muille metsästäjille, ajomiehille tai tuttaville) tai paikalliselle vähittäiskaupalle, joka myy suoraan loppukuluttajille (esim. ravintoloille tai lihakaupoille).
• Vähittäiskaupan kautta tapahtuva suoramyynti on sallittua vain enintään 100 kilometrin säteellä metsästäjän asuinpaikasta tai riistan kaatopaikasta.

Jos metsästäjä luovuttaa nyljettyä, kynittyä ja/tai paloittelua riistaa, hänen on rekisteröidyttävä paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle ja tehtävä omavalvontaa vaarojen hallitsemiseksi. Rekisteröitymisen menettely määräytyy kunkin osavaltion lainsäädännön mukaan.

Jos rekisteröityminen kiinnostaa, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä toimivaltaiseen elintarvikevalvontaviranomaiseen tai eläinlääkintäviranomaiseen.

Loistava tapa myydä lihaa rekisteröitymisen jälkeen suoraan edellä mainituille loppukuluttajille on sovellus Waldfleisch.

Riistan luovutus riistankäsittelylaitokselle

Riistasaaliin luovuttaminen riistankäsittelylaitokselle on pakollista vain silloin, kun metsästyspäivän saalista ei myydä suoraan kuluttajille tai paikallisille vähittäiskaupoille pelkästään ”pieninä määrinä”.

Ennen riistan luovuttamista riistankäsittelylaitokselle on noudatettava alla olevia EU:n hygieniapaketin vaatimuksia saaliin hygieenisestä käsittelystä. Kaikista muista vaiheista, myös myynnistä, vastaa riistankäsittelylaitos.

Saaliin käsittely

Jotta kuluttaja voi nauttia riistanlihasta ja metsästäjä välttyy ongelmilta elintarvikevalvontaviranomaisen kanssa, on tärkeää toteuttaa kaikki tarvittavat hygieniatoimet.

Saaliiksi saatu riista on käsiteltävä seuraavasti:

Suurriista:

• Eläimen suolistus on tehtävä mahdollisimman pian kaadon jälkeen. Tarvittaessa eläin on verestettävä esimerkiksi avaamalla kaulavaltimot ja kaulan suuret verisuonet.
• Asiantuntevan metsästäjän on tutkittava ruho ja kaikki poistetut sisäelimet sellaisten merkkien varalta, jotka voivat viitata siihen, että liha saattaa olla terveydelle haitallista. Tutkimus on tehtävä mahdollisimman pian kaadon jälkeen.
• Tämän jälkeen riista on kuljetettava mahdollisimman pian riistankäsittelylaitokseen. Jos eläimiä on useita, niitä ei saa pinota päällekkäin.
• Jos metsästäjän tutkimuksessa ei havaita mitään poikkeavia merkkejä, eläimellä ei ole havaittu mitään käyttäytymishäiriöitä ennen kaatoa eikä ympäristön saastumisesta ole epäilyä, metsästäjän on vahvistettava tämä numeroidulla ilmoituksella. Päätä ja sisäelimiä ei tarvitse toimittaa ruhon mukana, paitsi trikinoosille alttiiden riistalajien kohdalla. Niiden pää (syöksyhampaita lukuun ottamatta) ja pallea on toimitettava ruhon mukana.
• Jos metsästäjä sen sijaan havaitsee poikkeavia merkkejä, huomaa käyttäytymishäiriöitä tai ympäristön saastumista ei voida sulkea pois, sisäelimet (mahaa ja suolistoa lukuun ottamatta) on toimitettava ruhon mukana siten, että käy ilmi, mihin eläimeen ne kuuluvat. Myös pää (syöksyhampaita, sarvia ja hirvensarvia lukuun ottamatta) on toimitettava riistankäsittelylaitokseen. Lisäksi metsästäjän on ilmoitettava poikkeavista merkeistä.
• Valvontaviranomainen, yleensä eläinlääkintäviranomainen, voi määrätä pään ja kaikkien sisäelinten toimittamisesta ruhon mukana riistankäsittelylaitokseen, jos on tehtävä jäämätutkimuksia tai zoonoositutkimuksia, esimerkiksi kansallisen jäämävalvontasuunnitelman tai zoonoosiseurannan mukaisesti.
• Jos tutkimusta varten ei ole saatavilla asiantuntevaa metsästäjää, pää (syöksyhampaita, sarvia ja hirvensarvia lukuun ottamatta) sekä kaikki sisäelimet (mahaa ja suolistoa lukuun ottamatta) on myös jätettävä ruhon yhteyteen.
• Ruhot on jäähdytettävä kaadon jälkeen kohtuullisessa ajassa enintään + 7º C:een. Aktiivista jäähdytystä ei tarvita, jos ilmasto-olosuhteet sen sallivat.

Pienriista:

• Asiantuntevan metsästäjän on tutkittava riista sellaisten merkkien varalta, jotka voivat viitata siihen, että liha saattaa olla terveydelle haitallista. Tutkimus on tehtävä mahdollisimman pian kaadon jälkeen.
• -Jos tutkimuksessa havaitaan poikkeavia merkkejä, ennen kaatoa on havaittu käyttäytymishäiriöitä tai epäillään ympäristön saastumista, metsästäjän on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle viranomaiselle.
• Vapaana eläneen pienriistan lihaa saa saattaa markkinoille vain, jos riista toimitetaan mahdollisimman pian metsästäjän tekemän tutkimuksen jälkeen riistan käsittelylaitokseen.
• Riistanruhot on jäähdytettävä kohtuullisessa ajassa kaadon jälkeen enintään + 4º C:een. Jos ilmasto-olosuhteet sen sallivat, aktiivista jäähdytystä ei tarvita.