Metsästys kauriille

Metsäkauris on Saksan yleisimmin metsästetty riistaeläin. Joka vuosi kaadetaan jopa 1,2 miljoonaa metsäkaurista, joten saalismäärä on yhä selvästi suurempi kuin jatkuvasti yleistyvän villisian (820 000 yksilöä kaudella 2017/2018).

Metsästysajat vaihtelevat hieman osavaltioittain. Sachsen-Anhaltissa voidaan puhua myös huhtikuun pukista, sillä siellä pukit saa kaataa jo huhtikuussa. Perinteisesti pukkijahti alkaa kuitenkin 1.5. tai 16.5. Tästä alkaa tyypillisesti sorkkaeläinten metsästyskausi.

Metsästyskausi

Pukkijahti on trofeensa vuoksi metsästäjien keskuudessa hyvin suosittua, ja siinä on kaksi vilkasta kautta vuodessa: ensimmäinen on metsästysvuoden alussa keväällä, kun pukit etsivät omia elinalueitaan. Tällöin ne liikkuvat tavallista enemmän, ja niiden läsnäolon voi varmistaa hyvin hangatuilta puilta ja kuopilta.

Toinen, monille metsästäjille vielä jännittävämpi metsästyskausi on kiima-aika, joka ajoittuu alueesta riippuen suunnilleen heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välille ja kestää noin kaksi viikkoa. Tätä aikaa kutsutaan myös houkuttelujaksoksi, sillä metsästäjät jäljittelivät pyökkipuun lehdellä kiimaisten naaraskauriiden kutsuääniä ja houkuttelivat näin pukkeja paikalle. Nykyään useimmat metsästäjät käyttävät tähän houkutuspilliä.

Kiima-aikana pukit ovat varomattomia ja liikkuvat paljon. Niiden on seurattava naaraita ja puolustettava omaa reviiriään kilpailijoilta. Tällöin pukkeja voi metsästää hyvin etenkin aamu- ja iltavahtipaikalla. Jos sää ei ole liian kuuma tai jos on satanut lyhyesti, saalista voi saada myös päiväsaikaan.

Sade on erityisen suotuisa intohimoiselle pukkijahtaajalle: ensinnäkin pukkien on kuivattava itsensä juoksemalla, samoin kuin muun metsäkauriskannan. Toisaalta sade huuhtoo pois hajumerkit, joita pukit jättävät kuoppiin otsatupsullaan. Erityisesti nuoret ja kokemattomat pukit innostuvat sateen jälkeen merkitsemään paikkoja uudelleen.

Useimmat pukit kaadetaan muuten iltaisin, pian auringonlaskun jälkeen. Tämä voi kuitenkin johtua myös siitä, että moni metsästäjä ei ole kovin innostunut aamuvahdista.

Pukkien metsästysaika päättyi alun perin useimmissa osavaltioissa 15.10., minkä jälkeen keskityttiin vasojen, naaraskauriiden ja nuorten naaraiden metsästykseen. Sittemmin pukkien metsästysaikaa on jatkettu joulukuulle asti, jotta niitä voidaan metsästää myös seuruejahdeissa. Jatkoa on mahdollistanut myös liittovaltion metsästyslain uudistus.

Metsästäjät päättävät itse, metsästävätkö he pukkeja vielä myöhään syksyllä. Tätä vastaan puhuu se, ja se oli myös yksi perinteisen metsästysajan syistä, että pukit pudottavat sarvensa marraskuusta alkaen. Ruusukkeiden alle muodostuu kuitenkin jo uurteita, eräänlaisia murtumiskohtia, joista sarvet irtoavat päästä. Talvella metsäkauriit luopuvat reviireistään ja kokoontuvat löyhiksi sosiaalisiksi ryhmiksi, jotka hajoavat jälleen keväällä. Jos metsästät metsäkauriita tähän aikaan, sinun on oltava tarkkana: pukkeja ei enää erota naaraista sarvien perusteella, vaan pukkien tupsun avulla. Naarailla taas on selvästi näkyvä esiliina. Naaraskauriita ja vasoja metsästettäessä pätee tietenkin sääntö, että nuori riista kaadetaan ennen vanhaa.

Metsäkauriin metsästyskausi päättyy osavaltiosta riippuen viimeistään 31.1.

Metsästysase

Kaadettaessa metsäkaurista sopivia kivääreitä ovat vähintään kaliiperissa .222 Remington (5,6 x 43 mm) tai .223 Remington (5,56 × 45 mm). Sen lähtönopeus on noin 1200 m/s, joten se on hieman nopeampi kuin ”pikkusiskonsa”. Nykyään metsästäjien suosituin ase ei enää ole entisaikojen drilling, vaan kertatulella toimiva kivääri, jossa on yksi piippu ja yksi kaliiperi. Monet suuremmat kaliiperit sopivat myös metsäkauriin metsästykseen ja tarjoavat usein jopa suuremman tappotehon, mutta aiheuttavat myös enemmän lihahävikkiä. Tämän välttämiseksi monet metsästäjät kohdistavat metsäkaurismetsästyksessä aseensa kevyemmillä luodeilla ladatuilla patruunoilla.

Useimmat metsästäjät ampuvat metsäkaurista enintään noin 150 metrin etäisyydeltä. Kauempaa ampuminen vaatii parempaa ampumataitoa kuin muita sorkkaeläimiä metsästettäessä, sillä metsäkauris on verrattain pieni maali. Siksi suurentava optiikka on eduksi. Koska metsäkaurista ei metsästetä pimeällä, yökiikarille ei kuitenkaan ole tarvetta. Gunfinder suosittelee kiikaritähtäintä, jonka suurennus on enintään 10-kertainen, mieluiten 12-kertainen, ja objektiivin halkaisija 50 mm.

Lämpökamera?

Vaikka metsäkauriin metsästys yöllä ei ole sallittua, lämpökameran käyttöä suositellaan etenkin metsäisillä metsästysalueilla, sillä muuten riistaa jää helposti huomaamatta. Metsäkauriita on vaikea havaita puiden lomasta, ja ne liikkuvat lähes äänettömästi. Teoriassa kevään hämärässä pukit voitaisiin tunnistaa lämpökameralla vielä samettinahan peittämien, verisuonitettujen sarvien lämpöjäljen perusteella. Kameralla voisi myös nähdä, ovatko pukit vielä samettinahassa. Kokemuksemme mukaan tällainen tunnistaminen vaatii kuitenkin erittäin paljon harjoittelua ja siihen liittyy suuri virheen mahdollisuus.