
Kaasutoimiset aseet ovat täys- ja puoliautomaattisia ampuma-aseita, joissa ruutipanoksen syttyessä ja palaessa syntyvää kaasunpainetta käytetään latausliikkeen suorittamiseen. Ne eroavat rekyylitoimisista aseista. Rekyylitoimisissa aseissa rekyylienergia kiihdyttää lukkoa taaksepäin ja avaa sen ääriasennossa, jolloin tyhjä hylsy poistuu patruunapesästä. Kaasu purkautuu piipun suun ja avatun lukon kautta, minkä jälkeen jousi kiihdyttää lukon takaisin eteen. Sulkeutuessaan lukko syöttää uuden patruunan patruunapesään, ja ase on jälleen ampumavalmis.
Kaasutoimisissa aseissa osa ruutikaasusta johdetaan kuitenkin lukon latausliikkeeseen piipun seinämässä olevan reiän kautta. Tämän kaasunpaineen energiaa käytetään kiväärin lukon avaamiseen ja lukituksen vapauttamiseen. Kaasutoimisten aseiden etuna on, että lukon lukitus voidaan pitää turvallisesti ja rakenteellisesti yksinkertaisena, kunnes piipun kaasunpaine on laskenut kriittisen arvon alle. Kaasut käyttävät itselatausmekanismia vasta, kun luoti on ohittanut kaasunottoaukon. Mekanismin hitauden ansiosta lukko avautuu riittävän viiveen jälkeen.
Kaasunpaine käyttää itselatausmekanismia siihen asti, kunnes luoti on poistunut piipusta. Englanniksi tätä ajanjaksoa kutsutaan nimellä “Dwell Time”.
Kaasutoimisia aseita käytetään mieluiten voimakkaiden patruunoiden ampumiseen.
Rekyylitoimisiin aseisiin verrattuna haittoja ovat suurempi paino ja kaasumännän sekä kaasutangon vaatima tila. Lisäksi järjestelmä likaantuu helposti.
Metsästyksessä kaasutoimisilla aseilla ei ole merkittävää roolia.