
Perinteinen lyijyhaulipatruuna korvautuu yhä useammin lyijyttömällä patruunalla. Metsästäjät suhtautuvat tähän laajojen lyijykieltojen aiheuttamaan muutokseen vähintäänkin kriittisesti, sillä lyijyttömillä hauleilla on ballistisia haittoja:
Ensinnäkin teräshaulien lento-ominaisuudet ovat lyijyhauleja heikommat. Lyijyhauleilla voi tarvittaessa ampua kauemmas, sillä ne tuovat maaliin enemmän energiaa. Teräshauleilla on pysyttävä enintään noin 30 metrin etäisyydellä. Lyijyhaulien suurempi energia maalissa on otettava huomioon myös haulikokoa valittaessa: lyijyttömässä patruunassa haulikoon tulisi olla hieman suurempi kuin lyijyhauleissa.
Teräshaulien toinen haitta on se, että ne voivat kimmota helpommin. Kovaan pintaan tai veteen loivassa kulmassa ammuttaessa lyijyttömillä hauleilla on suurempi kimmokkeiden vaara. Metsästäjät arvostelevat samaa myös lyijyttömissä kiväärinpatruunoissa, sillä vaara-alue kasvaa tällöin huomattavasti.
Lyijyttömien haulien ampuminen haulikoilla edellyttää, että ne on koeammuttu teräshaulille. Tämä johtuu teräksen eli pehmeän raudan seuraavista ominaisuuksista:
Teräshaulit ovat huomattavasti lyijyä kovempia, mutta niiden tiheys on pienempi
Tämä aiheuttaa edellä mainittujen lisäksi seuraavia seurauksia:
Tämä vaikuttaa patruunoihin seuraavasti:
Jotta lyijyttömällä haulipatruunalla saavutetaan sama teho kuin lyijyä sisältävällä patruunalla, siinä on oltava suurempi lataus. Jotta kovat haulit eivät rasita piippua, patruunoihin on lisättävä muita välitulppia, jotka estävät haulien kosketuksen piippuun. Teräshaulikelpoisuuden merkintä (piipussa liljana) osoittaa siis, että ase kestää suuremman rasituksen.