Metsästys lämpökuvaustekniikalla / lämpökameralla

Metsästys lämpökuvaustekniikan avulla

Metsästys näyttäytyy monille ulkopuolisille yhä vanhanaikaisena käsityönä, johon liittyy vanhentuneita perinteitä. Perinteinen ”Lodenjockel” on usein klisee, joka on juurtunut yleiseen mielikuvaan. 

Teknologian kehitys on kuitenkin uudistanut metsästystä huomattavasti viime vuosikymmeninä. Erityisesti lämpökuvaus- ja pimeänäkölaitteet ovat termejä, jotka nousevat tässä yhteydessä nopeasti esiin. Lämpökamerat ja pimeänäkölaitteet ovat kasvattaneet suosiotaan metsästäjien keskuudessa tasaisesti jo usean vuoden ajan. Tähän on monia syitä.

Lämpökuvauslaitteet (joista käytetään myös lyhennettä WBG) ja pimeänäkölaitteet auttavat ennen kaikkea riistan havaitsemisessa. Sekä passimetsästyksessä että hiivinnässä ne helpottavat riistan löytämistä ja vaikeissa valaistusolosuhteissa, kuten hämärässä tai yöllä, myös riistan tunnistamista. Lämpökuvauslaitteiden ratkaiseva etu on, että niitä voi käyttää hyödyksi myös päivänvalossa. Yhä useampi metsästäjä ottaa lämpökuvauslaitteen mukaan myös ajojahtiin, jotta voi havaita esimerkiksi passipaikan ympäristössä makuulla olevan riistan aiemmin.

Riistan tunnistaminen lämpökuvaustekniikalla

Lämpökamerat ovat erittäin hyödyllisiä myös yksittäisten tai useampien eläinten tarkassa tunnistamisessa. Erityisesti villisikajahdissa metsästäjä voi hyötyä lämpökamerasta. Jos hän ei huonoissa valaistusolosuhteissa pysty tavallisella kiikaritähtäimellään tai kiikareillaan tunnistamaan, onko villisika porsaita johtava emakko, lämpökuvaustekniikan avulla hän voi usein selvittää, kulkeeko eläimen mukana pieniä porsaita vai ei.

Jäljestys lämpökameralla

Lämpökamerasta voi olla paljon hyötyä myös jäljestyksessä. Se ei tietenkään korvaa koulutettua verikoiraa, mutta lämpöjälkien ansiosta metsästäjä voi havaita pimeässä sekä tuoreet verijäljet että kuolleen riistaeläimen. 

Kuten monilla muillakin nykyaikaisen kameratekniikan aloilla, myös lämpökameroissa on tapahtunut paljon kehitystä viime vuosina. Lämpöjälkien digitaalinen esitys lämpökameroiden näytöillä paranee jatkuvasti, ja laitteisiin asennettujen antureiden havaintoetäisyydet kasvavat koko ajan. Myös lämpökameroiden hinnat ovat muuttuneet viime vuosina. Aiemmin lämpökamerat olivat yleiseen käyttöön hyvin kalliita ja vaikeasti hankittavia luksustuotteita, mutta nykyään niiden hinnat ovat noin 800€–6000€, samaa tasoa muiden metsästysvarusteiden kanssa. Yksittäisen mallin hintaan vaikuttavat luonnollisesti esimerkiksi havaintoetäisyys, tarkkuus, akun kesto ja laitteen kätevyys. Myös yhteydet ovat yhä tärkeämpi ominaisuus lämpökameroissa. Lähes kaikissa nykyisissä keski- ja huippuluokan malleissa on videolähtö sekä WiFi-sovitin, jolla kuvan tai tallennetut tiedot voi siirtää älypuhelimeen tai tablettiin.

Lämpökameravalmistajat

Tunnetuimpiin metsästyskäyttöön tarkoitettujen lämpökameroiden valmistajiin kuuluvat lämpökuvaus- ja pimeänäkölaitteisiin erikoistuneet yritykset, kuten Liemke, Pulsar ja Flir. Myös vakiintuneet muiden metsästysoptiikoiden valmistajat, kuten Zeiss, ovat kehittäneet omia lämpökameroitaan.

Monipuolisten käyttökohteidensa ja haastavissa valaistusolosuhteissa tarjoamiensa etujen ansiosta lämpökamerat voivat auttaa metsästyksessä merkittävästi monissa tilanteissa. Näiden ominaisuuksien ansiosta lämpökameroiden suosio metsästäjien keskuudessa kasvaa nopeasti, ja yhä useampi metsästäjä käyttää niitä aktiivisesti metsästyksessä.

Lämpökamerat testissä:

Parhaat lämpökameroiden testiraportit löydät premium-kumppaniltamme Geartesteriltä. Lisäksi Geartester tarjoaa laadukasta aiheeseen liittyvää videosisältöä YouTubessa: