Kaliiperitaulukko: kaikki yleiset kaliiperit mittoineen ja käyttötarkoituksineen yhdellä silmäyksellä

Kiväärin kaliiperit

Kaliiperilla tarkoitetaan kiväärin patruunoiden yhteydessä yleensä ammuksen ulkohalkaisijaa. Usein myös patruunaa tai ammustyyppiä kutsutaan kaliiperiksi.

Esimerkki: kaliiperissa 7 x 64  ammuksen halkaisija on noin 7 mm ja hylsyn pituus (ilman ammusta) 64 mm.

Kiväärin kaliipereita on satoja, mutta useimmat asevalmistajat rajoittuvat noin kahteenkymmeneen vaihtoehtoon.

Metsästäjien mielipiteet eroavat kuitenkin myös näistä vaihtoehdoista. Jos kysyt eri kokeneilta metsästäjiltä mielipidettä kaliiperista, saat todennäköisesti jokaiselta erilaisen vastauksen, mikä voi vain lisätä hämmennystä.

Kaliiperin valinnassa on pohjimmiltaan kaksi vastakkaista tekijää:

Mitä suurempi ja tehokkaampi patruuna, sitä varmemmin riista jää paikalleen osuman jälkeen. Näin riista säästyy turhalta kärsimykseltä ja sinä vaivalloiselta jäljestykseltä. Toisaalta suurempi kaliiperi tuhoaa osumassa enemmän riistanlihaa tai nahkaa, mikä puoltaa mahdollisimman pienen kaliiperin valintaa. 

Suurempi ja voimakkaammin ladattu patruuna aiheuttaa myös enemmän rekyyliä ja suuliekkiä, mikä voi tuntua ampujasta epämiellyttävältä ja heikentää osumatarkkuutta. Voimakkaan rekyylin ja kovan laukausäänen pelossa moni ampuja alkaa suurilla kaliipereilla ennakoida laukausta, eli säpsähtää laukaisuhetkellä ja nykäisee asetta.

Kaliiperin valinnassa on siis löydettävä oikea tasapaino tehon ja riistan säästämisen välillä.

Myös hinnalla on merkitystä. Suuremmat ja tehokkaammat kaliiperit eivät aina maksa enemmän. Hankalia ja kalliita hankkia ovat pikemminkin erikoiset ja harvinaiset kaliiperit.

Tärkein valintaan vaikuttava tekijä on metsästettävä riistalaji. Esimerkiksi saksanhirven metsästykseen tarvitaan paljon enemmän läpäisykykyä kuin ketun metsästykseen.

Liian suuri kaliiperi voi olla pienriistalle jopa haitallinen, jos ammus läpäisee eläimen ehtimättä vaikuttaa. Esimerkiksi jos kevyttä riistaa, kuten metsäkaurista, ammutaan lyhyeltä matkalta suurikaliiperisella aseella, ammus voi läpäistä eläimen hajoamatta tai avautumatta. Tällöin vaikutus jää täysvaippaluodin tavoin riittämättömäksi.

Seuraavaksi esitellään yleisimmät kiväärin kaliiperit ja riistalajit, joita niillä voi metsästää.

Aloitteleville metsästäjille sopivat mahdollisimman monikäyttöiset kaliiperit.

Pienimpien metsästyksessä käytettyjen kaliiperien ryhmä alkaa anglosaksisella merkinnällä ”.22”: kaliiperien .22 lfB, .22 Winchester Magnum ja .22 Hornet luodin halkaisija on vain 5,6 mm, ja ne on Saksassa hyväksytty vain pienpetojen metsästykseen. Toisin kuin suuremmilla kaliipereilla, jotka ovat myös sallittuja pienpetojen metsästyksessä, näillä kaliipereilla turkki vaurioituu vain vähän, joten sitä voi hyödyntää monipuolisesti. Muuhun sorkkariistaan verrattuna metsäkauriille sallitut raja-arvot ovat matalammat sekä ammuksen halkaisijan että riistaeläimeen osuvan luodin iskuenergian osalta. Siksi jo .222 Remington (5,6 x 43 mm) -patruunat ovat sallittuja metsäkauriin metsästyksessä, mutta kuten jo mainittiin, eivät muiden sorkkaeläinlajien metsästyksessä. Ero ”.22”-luokkaan johtuu voimakkaammasta ruutipanoksesta, minkä huomaa pidemmästä hylsystä.

Tässä yhteydessä käytetään myös nimitystä ”pienikaliiperinen”. Historiallisesti tähän luokkaan kuuluivat kiväärinpatruunat, joiden luodin halkaisija oli alle 7 mm. Nykyään pienikaliiperisten yläraja on 5,6 mm:n luodin halkaisija. Yleisin pienikaliiperinen on .22

Saksassa kaikkien metsäkaurista suurempien sorkkaeläinlajien metsästykseen sallitaan patruunat, joiden luodin halkaisija on vähintään 6,5 mm ja iskuenergia sadan metrin päässä vähintään 2 000 joulea.

Tämä kuulostaa hyvin tekniseltä, mutta yleisimmät vaatimukset täyttävät kaliiperit ovat anglosaksiset .270 Winchester (7 × 64,5 mm), .308 Winchester (7,62 x 51 mm), .30-06 Springfield (7,62 x 63 mm), .300 Winchester Magnum (7,62 x67 mm) sekä saksalaiset 6,5 x 57, 7 x 64, 7 x 65 R, 8 x 57 IS, 8 x 68 S ja 9,3 x 74 R.

Luodin halkaisijan ollessa vähintään 9,53 mm (0.375 inch) puhutaan suurikaliiperisesta. Metsästäjät laskevat usein myös laajasti käytetyn kaliiperin .300 Winchester Magnum suurikaliiperisiin, vaikka sen luodin halkaisija on liian pieni, jotta se varsinaisesti täyttäisi tämän määritelmän.

Kaikilla kaliipereilla on erilaisia ballistisia ominaisuuksia, kuten lentoradan kaarevuus, luodin nopeus ja iskuenergia maalissa. Nyrkkisääntönä voi kuitenkin sanoa, että mitä pidempi hylsy, sitä suorempi lentorata, mikä helpottaa tähtäämistä pitkille etäisyyksille. Toisaalta rekyyli ja mahdollisesti myös suuliekki kasvavat laukauksessa.

Kannattaa myös huomioida, että saman kaliiperin eri patruunat voivat käyttäytyä eri tavoin, mikä riippuu latauksesta. Vaikka kaliiperi on sama, luotien tai nallien koostumus voi vaihdella, mikä vaikuttaa ballistisiin ominaisuuksiin.

Tässä yleiskatsaus tärkeimpiin likimääräisiin arvoihin: 

V0 = luodin nopeus piipun suulla

E0 = energia piipun suulla

Kaliiperi:	Metrinen mitta:	V0:	E0:	Käyttötarkoitus:
.22 Win	5,7 x 27 mm	500–670 m/s	410–440 J	Ansapyynti
.22 Hornet	5,7 x 35 mm	612–930 m/s	640–1160 J	Pienriista (mäyrään asti), hanhet

.222 Remington 5,6 x 43 mm 900–1100 m/s 1300–1700 J kauriiseen asti .270 Win 7 × 64,5 mm 933–957 m/s 3840 J vuoristometsästys, hirvet, villisiat, hirvenmetsästys 7 x 57 7 × 57 mm 720 m/s 2900 J yleiskäyttöön 7 x 64 7 x 64 mm 779–969 m/s 3200–4154 J yleiskäyttöön 7 x 65 R 7 x 65 R 820–920 m/s 2200–3700 J yleiskäyttöön, 7 x 64 taittuvapiippuisiin aseisiin, reunuksen ansiosta patruuna on hieman suurempi, mutta ruutipanos hieman pienempi .308 Win 7,62 x 51 mm 785 m/s 3500 J yleiskäyttöön .30-06 Spr 7,62 x 63 mm 820–900 m/s 3200–4126 J yleiskäyttöön 8 x 57 IS 7,92 × 57 mm 750–900 m/s 3600–4100 J yleiskäyttöön 8 x 68 S 8 x 68 mm 870–990 m/s 5200–5570 J suuri riista, vuoristometsästys 9,3 x 74 R 9,3 x 74 mm  662–853 m/s  3400–5045 J suuri riista, vuoristometsästys, GEE yli 200 m .300 Win Mag 7,62 × 67 mm noin 910 m/s 5000 J suuri riista, vuoristometsästys

Haulikon kaliiperi

Saksassa yleisimmät haulikon kaliiperit ovat 12, 16 ja 20. Suurimmalla piipun halkaisijalla on pienin numero. 

Tämä johtuu siitä, että muunnos perustuu varsin erikoiseen laskutapaan:

Kaliiperin 12 määrittämiseksi yhdestä englantilaisesta paunasta lyijyä muotoiltiin 12 samankokoista kuulaa. Yhden tällaisen kuulan halkaisija on kaliiperin 12 halkaisija. Vastaavasti kaliiperi 16 saadaan, kun yhdestä englantilaisesta paunasta lyijyä muotoillaan 16 samankokoista kuulaa. Yhden 16 kuulan halkaisija on pienempi kuin yhden 12 kuulan, joten myös piipun halkaisija on pienempi.

Haulikon kaliiperi 20 määritettiin samalla laskutavalla.

Täydelliseen kaliiperimerkintään kuuluu myös tieto tässä kaliiperissa ammutun patruunan hylsyn pituudesta. Haulikolla voi kuitenkin ampua myös patruunoita, jotka ovat lyhyempiä kuin patruunapesä sallii, mutta tämä voi heikentää ampumatehoa.

Patruunoissa ilmoitetaan kaliiperin ja ammutun patruunan pituuden lisäksi myös yksittäisten haulien halkaisija. Samalla haulikolla voi ampua erikokoisia hauleja.

 

Lisää kiinnostavia artikkeleita kaliipereista

Löydät kiinnostavia ja informatiivisia artikkeleita aiheesta myös premium-kumppaniltamme, metsästyslehti Jagdzeitilta. Esimerkiksi kaikki kaliipereita käsittelevät artikkelit löytyvät täältä.